Moikka vaan pitkästä aikaa. Nyt on käynyt niin että tämä blogi on jäänyt vähä vähemmälle huomiolle. Ollaan Miran kanssa avattu yhteinen blogi jonne olen kirjoitellut treeneistä enemmän. sen osoite on http://romijakina.blogspot.com/

Jotenkin vaan tulee enemmän kirjoiteltua tuonne kun on joku joka vähä patistaa myös kirjoittelemaan... :)

Voisin yrittää taas päivitellä tätäkin vaihteeksi ja taas on paljon tapahtunut. Elikkäs olemme Kinan kanssa aloittaneet agikurssin virallisesti. Olemme nyt siis maanantaisin käyneet tuolla Ertin pentuagility kurssilla, mutta sinnekään me emme saaneet jäädä. No siis olemme kouluttajan mukaan liian edistyneitä pentukurssille, mutta emme kuitenkaan saaneet itse ilmottautua alkeiskurssille. Nyt olemme kuitenkin alkeiskurssilla, kun kouluttaja itse oli sitä mieltä, ettei meille ole hyötyä olla pentukurssilla. Mikä on tosi kiva, tuntuu vaan täällä olevan niin vaikeaa päästä mihinkään ilman tappelua noista kurssipaikoista ja selvittelyä siitä mitä koira osaa jo vaikka se onkin nuori. Eihän me edes olla tehty paljoa agia, muutamia hassuja kertoja käyneet radalla. Kina vaan oppii niin nopeasti.

 

Kurssilla kuitenkin aloitettiin tekemään esteitä ja katsottiin mitenkä hyvin koira pysyy hallinnassa. Romi kaveri tuotti meille ongelmia, ei Kina muista koirista ollut niin kiinnostunut, mutta Romi on NIIIN kiva! Kina vaan katseli tosi tarkkaan alku tunnin missä Romi on ja kun Romi tuli lähelle niin sitten alko leikkiin haastaminen. Kun tekeminen alkoi kunnolla Kina oli tosi hienosti katse minussa kiinni koko ajan. Sitä saattoi tietysti helpottaa se että minulla oli ihan älyttömän hyvää mureketta namina mukana. Ensin tehtiin ihan perus hyppyjä, siten että puomit olivat ihan alimmalla tasolla. Kaksi estettä suorassa linjassa, mikä oli Kinalle ihan liiankin helppoa. Sitten tehtiin puomi, joka oli minusta pelottavampaa kuin Kinasta. Ensimmäisellä kerralla Kinaa vähä jännitti ja otin sen syliin kesken matkan. Toinen kerta meni hyvin ja päästiin loppuun asti. Lopuksi oli putki, suora pitkä putki. Ensimmäisen kerran mentiin remmin kanssa ja Kina jäi selkeästi sitä ihmettelemään, mikä sieltä perästä tulee joten toiselle kerralle pyysin että voisinko ottaa sen pois. Kina on putkessa jo ihan pro! Ei mitään ongelmaa ja vauhtia on sata!  Tunti tuntui tosi lyhyeltä ja se meni tosi nopeaan.

 

 

Olemme tehneet myös muutamia kertoja jälkeä ja tottista. Jäljelle alkaa tulla rutiinia jo ja olenkin vaihtanut napit keppeihin, ne se nostaa jo nätisti, jos malttaa olla juoksematta yli. Seuraavalla kerralla on parempi kokeilla vähä harventaa keppejä, ettei juokse yli niistä. Ensimmäinen jälki kuitenkin tuntuu menevän usein ihan liian höseltämiseksi ja Kina ei tunnu keskittyvän ollenkaan tekemiseen on vaan niin kivaa olla metsässä tai jotain. Tottiksessa ollaan tehty maahan menoa ja luokse tuloa, mutta meidän varmaan pitäisi mennä johonkin ryhmään tekemään tätä että saataisiin hyviä vinkkejä tekemiseen.

Jep, jep. Heinäkuu on perinteisesti mätäkuu, mutta eipäs vaan meillä! ;D Enivei, paljon on tosiaan tapahtunut ja paljon on opittu kummatkin. Tässä siis pientä tiivistystä viimeisistä tapahtumista.

 

Vaalassa käytiin leireilemässä tuossa heinäkuun alussa ja sieltä saatiin valtavasti neuvoja eri lajeihin ja uutta tietoa ja taitoja ollaan tämän jälkeen päästy vahvistamaankin jo. Leirillä käytiin Kinan kanssa tekemässä agia, metsäjälkeä, esineruutua, tottista ja kokeilemassa jopa hakuakin. Kinasta tuo hakuilu ei oikein vielä luonnistu sen varautuneisuuden takia muita ihmisiä kohtaan. On tässä tullut selkeästi äitiinsä, mutta leirillä tapahtui tässäkin huomattavaa parannusta. Leirillä tuli saatua niin paljon siedätyshoitoa tämän sosiaalistamisen kanssa ettei voi muuta kuin kiittää kaikkia leirillä olijoita. Kiitos ja kumarrus, myös ohjaajille, jotka vetivät ryhmiä ja ohjasivat meitä oikeaan suuntaan.

                      Jälki oli meille se mitä halusin petrata, ennen leirille menoa olimme tehneet joitakin makkarajälkiä metsään, mutta ei mitään kovin vaikeaa. Leirillä kuitenkin ensimmäisistä harjoituksista lähtien Kinaa piti huomattavasti vähemmän ohjata ja hänessä näki selvästi että idea alkaa valjeta. Viimeisien päivien harjoituksissa Kina alkoi jo kävellä nakkien yli ja jättämään palkkoja väliin ja menevän suoraan loppuun. Muutaman kerran Kina jopa jätti loppupalkan ottamattakin ja palkkaavan itsensä sillä jäljellä. Loppu viikosta teimme myös muutaman keppiharjoituksen ja tosi, tosi, tosi hienosti meni. Ensimmäisestä harjoituksesta lähtien Kina nosti suuhun asti aina ainakin 5/6 kepistä. Paremmin ei jälki osuus olisikaan leirillä voinut mennä!

                      Hakuilua käytiin kokeilemassa maanantaina, kun ajattelin että se voisi olla mukava tapa tutustuttaa Kinaa ihmisiin. Tämän olisi voinut tehdä kyllä myöhemminkin, kun ihmiset olisivat jo tulleet tutuiksi, olisi heidän luo meno voinut olla helpompaa Kinalle. Kerkesimme tehdä Kinalle kerran lyhyen makkararingin. Aluksi kuitenkin kun hain Kinan autolta tilanne oli selvästi jännittynyt hänen mielestään. Kävellessä porukan luo autolta Kina yritti vähän komentaa haukahtelemalla ja olla muutenkin valppaan oloinen. Itse harjoitus meni kuitenkin paremmin ja Kina huomasi ettei tuntemattomat olleetkaan niin vaarallisia ja pelottavia. Lopulta Kina meni hyvin toisten ihmisten luo jotka kutsuivat häntä, mutta oli kuitenkin hiukan varautuneen oloinen.

                      Tottista ja agia teimme muutaman kerran kumpaakin. Tottiksessa ja agissa ei kuitenkaan tehty mitään suurempia uusia liikkeitä vaan pidettiin Kinan kanssa vaan hauskaa. Kaikkea muuta uutta kun tuli niin paljon etten halunnut ylirasittaa Kinaa liikaa. Aloitin kyllä tottiksessa palikan pidon perusasennossa, mutta sitä vain kaksi harjoitusta, jotka olivat ihan vain muutaman minuutin pituisia, jos sitäkään.

                      Esineruutua tehtiin kerran, muistaakseni keskiviikkona. Esineruudussa tehtiin niin että käveltiin Kina vapaana yhdessä ohjaajan kanssa vasta tuuleen, niin että Kina tajuaisi hajun ja näön avulla nostaa esineet maastosta. Käveltiin siksakkia ruudussa koko ajan ollessa liikkeessä vasta tuuleen. Muutaman kerran Kina hoksasi itse mennä esineelle, josta sitä kehuttiin tosi paljon ja leikitettiin esineellä niin että se tajuaisi niiden olevan hyödyllisiä ja kivoja oli ne sitten millaisia esineitä vaan. Lopuilla sitten ohjattiin Kinaa esineen luo niin että se hoksaisi edes vilkaista sitä ja taas kehut ja leikit päälle.

                      Leirillä leikittiin myös muiden pentujen kanssa. Kinasta kyllä huomasi ryhmä leikeissä sen että Kina on huomattavasti varautuneempi suuressa porukassa kun kahdestaan tai pienessä koiralaumassa leikkiessä. Kina ei tuntunut uskaltavan mennä mukaan leikkiin, mutta toisaalta se oli ihan hyvä, sillä Kina oli pieni kokoisin pennuista. Vietin kanssa Kina tuli kyllä tosi hyvin toimeen samoin kuin Kerttu tytön kanssa. Kerttu leikitti Kinaa niin nätisti putkessa, vaikka oli huomattavasti isompi ja vanhempi. Vietin kanssa Kina pääsi myös juoksemaan kahdestaan ja näytti olevan niin kivaa kun joku ymmärtää juosta vähän mukana.

Olihan siellä leirikisatkin, joissa olimme Kinan kanssa agility osassa. Kina meni oikein hyvin siihen verrattuna mitä olemme tehneet agia. Yksi este oli vähän hankala, kun Kina ei olisi malttanut lähdössä odottaa vaan juoksi ensimmäisen esteen nätisti ja suoraan minun luokse. Mutta kivaa oli! Kuvia leiristä löytyy Kinan kuvasivuilta…

 

 

Leirin jälkeen olemme käyneet muutamana maanantaina ageilemassa Lauran ja Rallin kanssa ja hyvin on mennyt. Huomaan että minulla tuntuu olevan enemmän vaikeuksia kuin Kinalla. Kina menee aina juuri sinne minne minä sen ohjaan ja jos en osaa ohjaa se yrittää kovasti ja kysyy apua. Kinasta tuntuu tuo ageilu olevan niin kivaa, että toivottavasti me päästään johonkin ryhmään tässä kesän jälkeen. Ei meillä kiire ole, mutta ensi vuoden alusta Kina täyttää vuoden ja olisi kiva päästä harjoittelemaan heti, kun se on sallittua…

 

Jälkeä olemme tehneet useammin ja palkkausta olen vähentänyt rutkasti. Kina saa kahdella noin 15 m jäljellä enää pienen purkillisen kissanruokaa niin että mielenkiinto pysyy yllä. Viime viikolla teimme pari kertaa jälkeä ja kerran keppiharjoituksen. Eli 4 kpl jälkeä ja yksi kpl keppiä. Yhteen jälkeen tuli vahingossa minulta tehtyä loivan kulman jonka Kina suoritti upeasti. Ensin se ajoi siitä ohi, mutta kun annoin sille tilaa korjata virheensä se palasi jäljelle ja jatkoi kauniisti loppuun saakka. Upeaa katsoa kun noin helposti noin nuori pentu osaa jo jäljestää. Keppiharjoituksessa nousi kaikki kepit! Olen miettinyt että seuraavalla kerralla en anna eää muuta kuin loppupalkkana namia ja jäljelle jätän muutaman kepin. Katsotaan miten se menee ja palkkaako itsensä niillä.

 

Tässä vielä muutama kuva leiriltä ja Kinasta kun sen korvat on liimattuna... :D

 

Ja sivuprofiili... :D

 

Tässä on sit Susu

 

ja vähän muokattu lähetys kuva eteen. :)

No heipä vaan taas kaikille pitkästä aikaa. On kesä päässyt jo hyvin käyntiin kuten samoin Kinan ja minun treenailutkin. Olen huomannut että mitä enemmän teen Kinan kanssa sitä mukavampaa Kinallakin näyttää olevan. Aikaisemmin on ollut vähän sellaista että kun tekee liikaa Kina liikaa niin Kina väsyy ja lopettaa yrittämisen. Ei tietenkään noi kerta harjoitukset ole pitkiä eikä se niissä kyllästy, mutta treenien määrä ja tiheys vaikuttaa innokkuuteen. Nyt on kuitenkin hauskaa aina eikä sitä ongelmaa juurikaan ole.

Kinasta on nyt virallisesti tullut pystykorva! Sen toinen korva on ihan pystyssä ja toinen varmaan nousee ihan just. Siitä mä laitan tänne vielä kuvia todistusaineistoksi, mutta hiukan myöhemmin. Senkin pystykorva aussi.

Sivulle tulo ja seuraaminen alkaa vähitellen olemaan jo rutiisnia, vaikka seuraamista ei malta tehdä montaa askelta tiiviisti. Vähän kuitenkin kerrallaan. Kiva nähdä kuitenkin että edistystä tapahtuu pikkuhiljaa. :)

No nyt kyllä sataa ja nyt sitä sit kerkee tännekin kirjotella mitä kaikkea ollaan tässä viime aikoina puuhailtu.

Meillähän on ollut tosi kiireinen viikko Kinan kanssa, joka ilta on ollut jotain spesiaalia tekemistä. Ollaan monesti käyty Kinan kanssa moikkailemassa Romia, Tarua ja Miraa tuolla Tuusulan metsissä. Romi alkaa käydä vähä pieneks vaan Kinan rinnalla, mutta onneks se ei leikkejä ole hidastanut. Romi on siis cairnterrierin uros pentu ja siis Kinaa noin kuukautta vanhempi. Parhaita ystävyksiä niistä on tullut mitä on tosi kiva katsoa kun pennut leikkii...

No mutta siis vähän noista treeneistä. Eilen käytiin vesisateessa vähä treenaamassa tokoa. Mira kun on neuvonut minua tuon vierelle tulon opettamisessa ja sehän toimii. Toimii jopa niin hyvin ettei uskokaan. Mulla tuntuu vaan olevan pieniä ongelmia tuon liikkeen tasaisuuden kanssa. Aina tunnun jäävän eri asentoon... Mutta toistoja vaan niin kyllä se siitä.

Vähän on kyllä harmittanut että tässä Tikkurilan lähellä ei oikein ole paikkaa missä voisi koiraa päästää vähän vapaaks että vois tuota kiertämistä treenailla.

Uimassakin yritettiin käydä. No kyllä se vähä ui mutta ei niin että sitä vois varsinaisesti sanoa uimiseks. Kyllä se kastui... Oli kyllä hauska katsoa sen räpiköintiä. Kyllähän Kina tykkää vedestä, mutta sekeästi tuo uiminen ei kuitenkaan ole vielä hallussa.